Naatsorsueqqissaartarfiup jannuaarip 26-ani saqqummiuppaa “Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit 2007-2016”. Tamatuma kingorna paasinarsivoq Pisortat ingerlatsiveqarfiini nalikilliliinermut akiusimasunit kisitat kukkuneqartut, taamaalillunilu 2016-imi BNP-mi qaffariaataasoq annikinaarneqarsimalluni.

Matumani saqqummertup (16. februar) jannuaarip 26-ani saqqummersitaq taarserpaa. Pisortat ingerlatsiveqarfiini nalikilliliinerit naatsorsoqqinneqarnerisa saniatigut Aalisarnerup Inuussutissanillu tunisassiornerup tunisassiaasa akiusimasunit kisitanngorlugit nalingi, piffissami 2013-2016, iluarsiissuteqarfigineqarput.

Qulaani iluarsiissutit kinguneraat BNP-mi qaffariaat 2016-imi 7,7 pct.-inngormat.

Aammattaaq sulisoqarneq taavalu sulisoqarnermi aningaasarsiat allannguallatsinneqarput, paasissutissat amerlanerusut atorneqalernerisigut. Tassani piffissami takisuumi kisitsisit takussutissiarinerisa pitsanngornerutinnissaat siunertaavoq. Allannguallaatit annermik Aalisarnerup iluani sulisoqarnermut tunnganerupput. Kisitsisit sulinermut tunngasut allannguallanneri BNP-mut attuumassuteqanngillat.

Martsip aallaqqaataani takussutissiaq 2 iluarsineqarpoq.

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit 2003-2013 nutarsarneqarput

Kalaallit Nunaani Naatsorsueqqissaartarfiup nuna tamakkerlugu naatsorsuusiarisartakkani nutarsarlugit saqqummersippai. 26. januar 2018-imi saqqummersitami Naatsorsueqqissaartarfik nunat tamalaat naatsorsuusiornermut maleruagassaat nutarsagaq ”System of National Accounts 2008” (SNA 2008) atulerpaa. Taanna ilaatigut EU-miit, IMF, OECD, FN aamma Verdensbank-imiit suliaavoq, ”United Nations Statistical Commission”-imiillu akuerisaalluni. Naatsorsuusiornermut maleruagassat nutaat atulernerisa saniatigut aammattaaq paasissutissat nutaat taavalu periaatsit nutaat ilanngullugit suliarineqarput, taamaalilluni kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerup pitsaassusaa qaffalluni.

 

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit utimut 2003 ilanngullugu nutarsarneqarput. Nutarsaanerup kisitsisinut sunniutai ukiumiit ukiumut nikerarput, kisianni ukiuni pineqartuni tamani BNP 4,8 pct.-imiit 10,2 pct.-imut qaffatsinneqarpoq, 2010-imi akiusimasunit kisitsineq aallaavigalugu. BNP ineriartornera nutarsaannginnermi taavalu nutarsaareernermi qanoq assigiinngissuteqarnersut titartakkami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq, 2003 naleqqersuutitut 100-nngortillugu.

 

Titartagaq 1. BNP nutarsagaq nutaanngitsorlu

 

Piffissap aallartinnerani BNP ineriartornera assigiikannersumik ingerlavoq. 2007-miit 2011-mut BNP nutarsagaq qaffasinneruvoq, tassani annermik aalisarnerup taavalu aalisakkanik tunisassiornerup pitsaanerusumik ineriartorsimanera pissutaavoq. 2014-imiit 2015-imut nutarsaaneq immikkut annertunerusumik kisitsigallarnerit inernerisimasaannut immikkoortinneqarsinnaanngilaq. 2014-imi 2015-imilu naatsorsuigallarnerit nutaamik naatsorsoqqinnerini paasinarsivoq kisitsisaagallartutut saqqummersinnikuusat uniuussimasut, tassami kisitsisaagallartunik naatsorsueriaaseq sukkasuumik pisa­riitsumillu aallaaveqartarmat, taamaalillunilu uniuuttoornissamut qaninnerusinnaalluni.

 

2016-imi aningaasaqarneq 7,7 pct.-imik qaffariarpoq

2016-imi Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera 7,7 pct.-imik pitsanngoriarpoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni tunisassiornerup nalinga (BNP) nikerartumik ineriartorsimavoq, 2011-mi -0,5 pct.-imik taavalu 2013-imi -2,3 pct.-imik annikilleriarsimalluni. 2014-miit 2016-imut ukiumut agguaqatigiissillugu tunisassiornerup nalinga 4,4 pct.-imik annertuseriartarsimavoq.

 

Titartagaq 2. Tunisassiornerup nalinga (BNP), akit qaffakkiartornerat peerlugu

 

Atuineq ineriartortitsisoq

2016-imi aningaasaqarnerup ineriartornera nunatsinni atuinermik annerusu­mik pissuteqarpoq, inuinnaat pisortallu atuinerat qaffassimammata. Aammali tunisassiat nunanut allanut tunisat annertuseriarsimapput.

 

Takussutissiami 1-imi takuneqarsinnaavoq BNP akini ingerlaavartuni aamma­lu BNP akiusimasunit kisitat akit qaffakkiartornerat peereerlugu ineriartor­nerat. BNP akiusimasunit kisitat inummut ataatsimut naatsorsornerani 2016-imi 284,4 tkr.-inngorsimavoq 2015-imi 264,0 tkr.-iusimasoq. Taamaalilluni 7,9 pct.-imik annertuseriarsimapput.

 

Akit 2005-imeersut atorunnaarlugit 2010-mi akit atorneqalerput

Saqqummersitami uani akit ataavartut naatsorsorneqartalerneri ingerlateqqinneqarpoq, 2010-mi akit tunngavigalugit ataavartumik akinik naatsorsuineq pisalermat. Akiusimasunit kisitani 2010 “aallaavigineqartoq” atorlugu annertussutsit ineriartornerat paasissutissiarineqarpoq, akiusimasunit kisitat tassaapput 2010-mi akit tunngavigalugit ukiut tulliini akit ineriartornerisa naatsorsornerat. Naatsorsueriaatsimi nalinginnaasumi 2010-mi akit ataavartut takusassiarineqarput. Naatsorsuinerit pineqartut assigiinngitsut marluk kisitsisaataasivimmi pissarsiarineqarsinnaapput.

 

Takussutissiaq 1. BNP aamma BNP innuttaasunut agguarlugu

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015*	2016*
	Akit ingerlaavartut
BNP, mio. kr. ...................	12.247	12.741	13.563	14.078	14.412	15.117	14.993	15.927	16.956	18.215
Innuttaasunut agguarlugu, 1.000 kr. .	216,2	225,7	241,4	249,4	254,6	266,4	266,0	283,0	302,9	326,2
Naleqqersuut, 2010=100 .........	87,0	90,5	96,3	100,0	102,4	107,4	106,5	113,1	120,4	129,4
Ukiumut BNP-ip ineriartornera ......	2,3	4,0	6,5	3,8	2,4	4,9	-0,8	6,2	6,5	7,4
	2010-mi akit, akiusimasunit kisitat
BNP, mio. kr. ...................	12.922	13.719	13.838	14.078	14.008	14.203	13.963	14.704	14.750	15.880
Innuttaasunut agguarlugu, 1.000 kr. .	228,1	243,0	246,3	249,4	247,4	250,3	247,7	261,3	263,5	284,4
Naleqqersuut, 2010=100 .........	91,8	97,4	98,3	100,0	99,5	100,9	99,2	104,4	104,8	112,8
Ukiumut BNP-ip ineriartornera ......	2,4	6,2	0,9	1,7	-0,5	1,4	-1,7	5,3	0,3	7,7

 

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini annertussutsinik missingersuineq pitsanngorpoq

Uuttuutit isikkuisa pitsaanerusut taamaasillunilu piffissamiit piffissamut ineriartornerup nikerarnerata ineriartorneq tamakkiisoq pitsaanerusorlu akiusimasut atorlugit kisitat (akit tunngaviusut nikerartillugit naatsorsuineq) qulakkiissavaat. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini ineriartornerup missingersornera pitsaanerulissaaq akit qaffakkiartornerat peereerlugu naatsorsuinerit akiusimasunit kisitat tunngavilerneqarnerisigut.

 

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit FN-ip nunanut tamalaanut naatsorsueriaasissatut najoqqutassiai malillugit naatsorsugaapput, tamatumalu ajornanngissisippaa Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata nunanut allanut najoqqutassianik malinnittunut sanillersuussinnaanissaa. Titartakkami ataaniittumi Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnerup ineriartornera nunanut toqqakkanut arlalinnut, nunallu OECD-mut ilaasut agguaqatigiissillugu ukiumut ineriartornerannut sanilliunneqarpoq.

 

Titartagaq 3-mi erserpoq Kalaallit Nunaanni Finlandimilu BNP ineriartornera assigiinngiiaartumik nikerarsimasoq, nunat allat aningaasatigut ineriartornerisa nikerarnerat assigiiaarnerusimalluni.

 

Titartagaq 3. Kalaallit Nunaanni nunanilu allani BNP-p ineriartornera
2012-2016

Najoqqutaq: OECD.org, Dataset: Economic Outlook No 100 - November 2016

 

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit naalisarlugu

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit tunisassiornermit aallaavillit inuiaqatigiit aningaasaqarnerata ineriartorneranik ersersitsisarput. Naatsorsukkat takutittarpaat inuutissarsiutit inoqutigiillu aningaasaqarnerat, minnerunngitsumillu avammut niueqateqarnerup ingerlarna. Taamaasilluni nioqqutit kiffartuussinerillu pilersiortorneqartut atorneqartullu naatsorsuusiatigut takussutissartaqalersarput. Saqqummersitaq manna, Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitaani nuna tamakkerlugu naatsorsuutini ukiunik arlalinnik tunngaveqartuni, arfineq aappassarivaat.

 

Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit 2014-moortut naatsorsoqqissaarneqarsimalerput, taamaasillutillu inaarutaasumik saqqummiunneqarsinnaanngorlutik. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit inaarutaasut naatsorsoqqissaarnerisa 2014-imi 2015-imut aamma 2016-imut BNP-mik missingersuusiortoqarsinnaalersippaat.

 

Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaanut www.stat.gl-imut saqqummersitaq ”Nationalregnskab 2007-2016” pdf fiilinngorlugu aaneqarsinnaavoq.

 

Saqqummersitami ”Nationalregnskab 2007-2016” paasissutissat itisilerlugit kisitsisaataasivimmut aallertoqarsinnaavoq una aqqutigalugu www.stat.gl.

 

Paasissutissanik annertunersunik paasisaqarusuttut uunga attaveqarsinnaapput; Naatsorsueqqissaartarfiup pisortaa Anders Blaabjerg, e-mail abla@stat.gl (oqar. 36 23 72).

 

Inussiarn